Onko ulkomailta tuotu autoni kolariauto vai ei?
Mitä vaikutuksia sillä on auton arvoon ja/tai käyttökuluihin, jos ostetaan ulkomailta tuotu ja siellä kolaroitu auto? Entä mistä voi tietää, onko auto kolaroitu ulkomailla? Mitä keinoja on varmistua siitä, että auto ei olisi kolaroitu? Mitä merkitystä auton kolarihistorialla on?
Vaihtoautokauppa on koronasta huolimatta pysynyt hengissä, volyymin ollessa edelliseen vuoteen verraten jopa noususuunnassa. Yksittäisten kauppojen katteet ovat kuitenkin alhaalla ja autoliikkeillä on myös pula hyvistä vaihdokeista. Em. huomioiden paine myydä ulkomailta tuotuja, hyvin kevyesti tarkastettuja (joskus jopa täysin tarkastamattomia) autoja Suomessa kasvaa. On looginen seuraus, että mukaan mahtuu myös kolaroituja ja heikosti korjattuja yksilöitä.
Keskivertokuluttaja harvemmin lähtee maksamaan melko hintavista huolto-, katsastus- ja kolarikorjausraporteista – eikä moni edes tiedä, että tällaista palvelua on tarjolla. Samoin kuluttajalla hyvin harvoin on omaa osaamista päätellä autoa läpikäydessään, että onko se kolaroitu, ja jos on, niin miten ja kuinka kolarivauriot on korjattu. Vaihtoehtoja toki on tarjolla; esim. kuntotohtoripalvelut, allekirjoittaneen tarjoama konsultointipalvelu, omakohtainen perehtyminen kolaroinnin merkkeihin ja korjaustekniikkoihin jne. Pelkästään luottamalla myyjän sanaan saattaa joutua häviämään niin rahaa, aikaa kuin hermojakin – pahimmillaan riskeeraamaan turvallisuutensa.
Mitä merkitystä sillä on, jos auto on kolaroitu? Ensinnä tietysti mahdolliset riskit auton turvajärjestelmien toimivuuden suhteen, ajettavuuteen liittyvät seikat, korroosio-ongelmat, huolto- ja korjauskustannukset, sekä tietysti viimeisenä, mutta ei välttämättä vähäisimpänä auton arvonalenema. Riippumatta merkistä ja mallista, kolarointihistoria vaikuttaa auton arvoon poikkeuksetta negatiivisesti. Tässä on hyvä huomata, että Suomessa kolaroinnista ei jää dokumenttia esim. Traficomin rekisteriin, ellei kolaroinnista johtuen vakuutusyhtiö ole lunastanut autoa. Tällöinkään auto ei välttämättä ole ns. ”kaksikilpinen” jos se on saatu takaisin liikenteeseen vanhalla rekisteritunnuksellaan. Toki asia ilmenee tällöinkin auton omistajahistoriasta, kun vakuutusyhtiö näkyy omistajana lunastuksen ja korjauksen yhteydessä. Esim. 20 000 euron arvoisessa autossa tällainen kolarihistoria vaikuttaa auton arvoon poikkeuksetta nelinumeroisen luvun verran, eikä lähtökohtaisesti puhuta ykkösellä alkavasta luvusta. Kaikkein rankimmin auton arvoon alentavasti vaikuttaa se, jos auto on tuotu yleisesti riskimaana pidettävästä maasta, ja samalla autosta löytyy kolarihistoriaa kyseisestä maasta.
Aktiiviset turvajärjestelmät (joilla onnettomuudet pyritään välttämään) nykyautoissa ovat hyvin kehittyneitä; erilaisia antureita ja tunnistimia on paljon, ja ne toimittavat auton ohjaus- ja tietojärjestelmille valtavan määrän tietoa jatkuvasti auton liikkeellä ollessa. Myöskään passiivisia turvajärjestelmiä ei pidä väheksyä – puhutaan siis järjestelmistä, jotka turvaavat ihmisiä niin autossa kuin auton ulkopuolella, kun onnettomuus tapahtuu. Jos kolarikorjauksessa ei ole noudatettu valmistajan ohjeistuksia pilkulleen, on riski, että auto ei ole niin turvallinen, jollaiseksi se on suunniteltu – pahimmillaan se on jopa vaarallinen.
Tietenkin kaikki edellä mainittu koskee myös Suomessa kolaroituja autoja, nyt oli vain tarkoitus terävöittää asiaa sen todennäköisemmän riskin kautta; prosentit tuontiautojen kohdalla tapahtuvasta huijaamisesta ovat korkeammat kuin täällä uutena rekisteröidyissä autoissa, lisäksi keskimääräistä markkinahintaa edullisempi hintapyyntö on iso houkutin ostajalle. Ulkomailta tuotuihin – varsinkin ns. riskimaista tuotuihin – autoihin liittyy myös suurempi riski matkamittarin ruuvaamisesta (pienennetään auton mittarilukemaa, jotta autosta saataisiin enemmän voittoa).
Kun näitä asioita miettii, voisi kuvitella, että valtaosa ei halua ottaa em. riskejä harteilleen – ei vaikka auton saisikin huomattavasti vastaavaa toista vaihtoehtoa edullisemmin. Olettehan tarkkoina autokaupoilla, ja jos hiemankin epäilyttää/arveluttaa, pitäisikö asiat tehdä varmanpäälle, ottakaa yhteyttä – keinoja on!