Kannattaako minun ostaa sähköauto? Entä sittenkin hybridi? Vai voisiko bensa- tai jopa dieselauto olla nykytilanteessa kuitenkin minulle oikea ratkaisu? Joku puhuu vedyn puolesta. Kaasu taitaa olla taakse jäänyttä elämää… Kuinka käy tulevaisuudessa?

Uuden auton ostamista harkitsevat joutuvat miettimään – tai ainakin kannattaisi – millaisella tekniikalla ja mitä energiaa käyttävä auto olisi omaan käyttöön järkevintä hankkia. Talousnäkökannan lisäksi myös ympäristökysymykset nostavat päätään. Mietin tällä kertaa ja tässä kirjoituksessani ehkä jopa hieman ahdaskatseisesti keskimääräisen suomalaisen auton omistajan talousnäkökulmaa.

Elämme todella erikoisia ja haastavia aikoja hyvin monelta kannalta katsottuna. On ollut parisen vuotta koronaa, puolisen vuotta sotaa, ympäristö- ja energiakriisiä – ja käytännössä kaikkia päällekkäin. Uusien autojen valmistuksessa tärkeässä osassa olevien mikrosirujen tuotanto on vaikeuksissa, kun siruja merkittäviä määriä Japanissa valmistanut tehdas n. 1,5 vuotta sitten tuhoutui tulipalossa. Tämän myötä tehtaat ovat joutuneet jopa ajamaan tuotantoaan alas. Vastaavasti myös sähkön tuottamisessa on haasteita, ja kun Suomessa(kaan) omavaraisuusaste sähkötuotannossa ei ole häävi, näkyy se voimakkaasti nousevassa sähkön hinnassa.

Maailman nykyhetken pyörityksessä autoasiat eivät ole monellakaan ihan päällimmäisenä mielessä, mutta ne, joille autonvaihto uudempaan – tai ehkä sen ensimmäisen hankinta – on ajankohtainen, on tänä päivänä enemmän kysymyksiä ja puntaroitavia seikkoja kuin ehkä koskaan aiemmin. Mikä on se oikea ratkaisu juuri minulle juuri nyt? Entä tulevaisuudessa? Mikä olisi taloudellisesti järkevää ja riskittömintä? Sulaako uuden autoni arvo tulevaisuudessa?

Ympäristökysymykset ovat ihan aiheesta nyt pinnalla – olisi pitänyt olla jo vuosikymmen tai pari sitten… Ehkä parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta nyt tosiaan asiaan on herätty ja tämä näkyy niin autoteollisuudessa kuin päivittäisissä yhteiskunnallisissa asioissa ja uutisoinnissa. Autokannan sähköistäminen on yksi ajankohtaisimmista asioista, jonka ympärillä kuhisee.

Ympäristöasioiden tärkeyden kannattajana, mutta samaan aikaan realistina, olen jo jonkin aikaa hirvitellyt hallituksen asettamia tavoitteita, mitä autokannan sähköistymiseen tulee. Kun ajatellaan keskimääräistä suomalaista, eivät ne vaikuta realistisilta. Keskimääräisen suomalaisen autonomistajan auton arvo liikkuu 3000 ja 4000 euron välimaastossa – siitä on pitkä matka 5 – 20 -kertaisesti maksavien hybridi- ja sähköautojen tasolle.

Keskimäärin suomalaiset tulevat hyvin todennäköisesti ajamaan polttomoottoriautoilla vielä pitkän tovin. Jos mietitään suomalaisen autokannan käytännössä lähes täydellistä sähköistymistä, niin missään nimessä ei puhuta viidestä, 10 tai 15 vuodestakaan, vaan todennäköisesti pidemmästä ajasta. Suomalainen autoilija ajaa tänä päivänä keskimäärin 13-vuotiaalla autolla, ja keskimääräinen romutusikä Suomessa on 22 vuotta. EU-alueella vastaavat luvut ovat n. 11 ja n. 15 vuotta.

Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi, mutta pidetään kirjoitus blogina ja mietitään hieman, millaisia asioita autohankintaa harkitsevan kannattaa huomioida – ja tosiaan nimenomaan keskimääräisen suomalaisen autoilijan talousnäkökannalta.

Hybridi- ja sähkötekniikan kehitysvauhti autoissa on tällä hetkellä huimaa. Jatkuvasti esitellään autoja, joiden käyttömatka sähköllä on edellistä mallia pidempi, joiden akkuihin mahtuu enemmän energiaa, ja joiden latausjännitteet nousevat (tämän myötä latausajat lyhenevät). Myös mm. talvikäyttöön liittyviä asioita kehitetään kovempaa tahtia kuin ns. perinteisissä autoissa. Samaan aikaan ko. tekniikoiden autoja ostetaan – tai tilataan – tällä hetkellä jopa nopeampaa tahtia kuin joissain kohdin on ennustettu.

Maailmantilanteesta johtuen komponenteista ja sitä myöden autoista on saatavuuspulaa, hinnat nousevat ja toimitusajat pitenevät. On hyvin todennäköistä, että muutaman vuoden päästä markkinoilla on tarjolla paljon nykymittapuulla edistyksellisiä hybridi- ja sähköautoja, jotka tuona aikana kovasta kehityspaineesta johtuen eivät enää ole niin haluttuja; toimintamatkat kun voivat olla jo esim. tuplaantuneet ja latausajat puolittuneet. Latausluukut ja ovenkahvat aukeavat ja sulkeutuvat silloin kun käyttäjä tarvitsee ym. Tällaisessa tilanteessa vanhemman tekniikan hybridi- ja sähköauton markkina-arvo luonnollisesti laskee, ja se voi koitua monelle jopa yllätykseksi.

Täyssähköauton ostaja voi saada 2000 euroa valtiontukea max. 50 000 euron arvoisen, uuden sähköauton hankintaan (tätä kirjoittaessa 31.3.2023 saakka). Tuki koskettaa siis melkoisen marginaalista osaa kansalaisista, sillä valtaosalla ei ole 2000 euron tukemanakaan mahdollisuutta maksaa loppua 48 000 euroa edes rahoituksen kautta. Em. huomioiden polttomoottorikäyttöiset henkilöautotkin jatkavat liikenteessämme vielä pitkään, pitkien matkojen kuljetusliikenteestä puhumattakaan.

Valtaosa suomalaisista siis jatkaa polttomoottoriautoiluaan, eikä valtiokaan pysty kiristämään ko. tekniikan käytön verotusta loputtomiin – pyörien on yksinkertaisesti pysyttävä pyörimässä. Jos itse mietin, mitä tekniikkaa omaavan auton nyt ostaisin, niin valinta olisi taloudellinen, suhteellisen vähän ajettu, käytetty polttomoottoriauto (ajomäärästä riippuen bensiini tai diesel), ja tämä hankinta muutamiksi vuosiksi eteenpäin – jotta näkisin, kuinka autojen tekniikka ja markkinat tässä epätietoisuuden ja epävarmuuden myllerryksessä kehittyvät.